Julkaistu 07.09.2026

Vuokraaminen aikaisti mökkihaavetta yli 10 vuodella – näin Tanja ja Harri rakennuttivat ympärivuotisen huvilan Saimaalle

Tanja ja Harri Henttosen perhe mökkeili 15 vuoden ajan pienessä lautamökissä ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Kun samalle tontille päätettiin rakentaa ympärivuotinen mökki, se suunniteltiin alusta lähtien sekä perheen omaan käyttöön että vuokrattavaksi. Etätyö ja vuokratulot mahdollistivat hankkeen toteuttamisen jo ennen eläkevuosia.

Henttosesten perhe vietti lomansa pitkään alle 30-neliöisessä lautamökissä Pihlajaveden saaressa. Mökissä ei ollut sähköä eikä juoksevaa vettä, mutta pelkistetty mökkielämä sopi perheelle hyvin.

Vähitellen perhe alkoi suunnitella samalle tontille mökkiä, jossa voisi viettää aikaa kaikkina vuodenaikoina.

– Kesällä mökkeily ei enää riittänyt tyydyttämään kasvanutta tarvetta olla ja elää luonnossa yhä enemmän, Tanja kertoo.

Uudella mökillä haluttiin viettää pidempiä jaksoja, tehdä etätöitä ja myöhemmin asua jopa puolet vuodesta. Alun perin rakennushanke oli tarkoitus toteuttaa vasta eläkevuosina, mutta suunnitelma aikaistui korona-aikana Henttosen työn muututtua pääosin etätyöksi.

Myös vuokraaminen kuului suunnitelmaan alusta lähtien. Perhe arvioi jo ennen rakentamisen aloittamista, millaista kysyntää ympärivuotiselle huvilalle voisi Savonlinnan seudulla olla. Mahdolliset vuokratulot huomioitiin rahoituksessa ja niistä keskusteltiin pankin kanssa.

Mökki suunniteltiin tontin ja tulevien vuosien ehdoilla

Villa Saimaansaaren suunnittelua ohjasivat ympärivuotinen käyttö, pitkä käyttöikä ja kallioisen tontin luonnon säilyttäminen. Rakennuksen oli sovittava paikkaan ilman, että ympäröivää maastoa muutettaisiin tarpeettomasti.

Rakentaminen ajoittui talveen. Suurten kallioiden vuoksi tonttia ei voitu tasoittaa laajaksi sorakentäksi, vaan mökin sijainti ja työskentelytavat mukautettiin maastoon.

Kun lumi suli rakennustöiden jälkeen, tontti oli säilynyt Henttosen toivomalla tavalla.

– Keväällä lumien sulettua näytti kuin huvila olisi laskettu taivaalta paikalleen. Kaikki kuntta, jäkälä ja sammal oli ennallaan mökin ympärillä ja kippuraiset männyt kalliolla.

Esteetön näkymä Saimaalle oli yksi suunnittelun tärkeimmistä lähtökohdista. Suurista ikkunoista järvi ja vuodenaikojen vaihtuminen näkyvät sisälle. Rakennusmateriaaliksi valittiin hirsi, ja sisustuksessa käytettiin puuta ja muita luonnonmateriaaleja.

Pitkä käyttöikä huomioitiin myös tilaratkaisuissa. Kaikki tilat ovat yhdessä tasossa, autolla pääsee aivan oven eteen ja pesutiloissa voi tarvittaessa liikkua rollaattorin kanssa. Mökin on tarkoitus palvella perhettä myös silloin, kun liikkuminen ei enää ole yhtä vaivatonta kuin nyt.

Lämmitys ja energiankulutuksen hahmottaminen ovat ympärivuotisessa mökissä keskeisessä roolissa. Yksi energiaratkaisu nousee Henttosen mukaan Villa Saimaansaaressa muita tärkeämmäksi.

– Ilmavesilämpöpumppu auttaa pitämään mökin lämpimänä talvella sekä vähentää energiankulutusta ympäri vuoden. Ilmalämpöpumppu taas toimii varalämmönlähteenä ja pitää huvilan viileänä kesällä.

Tanjan perheen rakennushankkeessa ovat esillä monet samat kysymykset, joihin Etelä-Savossa toteutettavassa HINEE – Kohti hiilineutraalia mökkeilyä -hankkeessa etsitään ratkaisuja. Hankkeessa edistetään vapaa-ajanasuntojen energiatehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä sekä tarkastellaan mökkien vuokraamista, jakamista ja kiertotaloutta.

Vuokraaminen aikaisti rakennushanketta yli kymmenellä vuodella

Ympärivuotisen ja täysin varustellun huvilan rakentaminen oli perheelle suuri taloudellinen hanke. Osa rakentamisen ja ylläpidon kuluista päätettiin kattaa vuokratuloilla.

Ennen rakentamista Henttonen ja hänen puolisonsa selvittivät Savonlinnan seudun vuokramökkitarjontaa ja arvioivat, kuinka monelle viikolle vuodessa Villa Saimaansaarelle voisi löytyä käyttäjiä. Pankille esitettiin varovainen laskelma mahdollisista vuokratuloista. Toteutunut kysyntä osoittautui arviota suuremmaksi.

Villa Saimaansaari on nykyisin tiiviisti vuokrattuna kesäkuusta elo- tai syyskuun loppuun.

Vuokrakäyttö vaikutti myös mökin käytännön ratkaisuihin. Tontilla ollut vanha lautamökki säilytettiin perheen omien kalastus- ja mökkivarusteiden varastona. Näin Villa Saimaansaaren kaapit ja hyllyt voidaan jättää kokonaan vieraille.

– Emme jätä mökille omia tavaroitamme vaan lähdemme saman laukun kanssa kuin tulimme.

Tavaroista vapaa huvila on Henttoselle itselleenkin rauhoittava paikka. Mökillä eivät odota kotityöt tai tavarapinot.

Kesän vuokrakaudella perhe mökkeilee saman saaren toisella puolella sijaitsevassa mökissä. Vanhasta kioskista tehdyssä 16-neliöisessä mökissä ei ole mukavuuksia, joten kesät vietetään samalla perheelle ennestään tutulla tavalla.

Mökkien aktiivisen käytön lisääminen on yksi HINEE-hankkeen tavoitteista. Kun vapaa-ajanasuntoa käyttää omistajan lisäksi useampi vieras ja rakennuksesta pidetään huolta, sen rakentamiseen ja ylläpitoon käytetyt resurssit palvelevat useampia ihmisiä ja mökin hiilijalanjälki jakautuu useammalle taholle.

Pidemmät viipymät vahvistavat Etelä-Savon elinvoimaa

Mökkeilijöillä on merkitystä alueen palveluille ja elinkeinoelämälle. Kun mökillä viivytään yksittäisten viikonloppujen sijasta pidempiä jaksoja, päivittäisiä palveluja sekä rakentamiseen, huoltoon, liikkumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä palveluja käytetään laajemmin eri vuodenaikoina.

Etätyö on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, kuinka paljon Henttonen voi viettää aikaa Saimaalla. Kun työ ei ole sidottu tiettyyn paikkaan ja lapset ovat muuttaneet pois kotoa, mökillä voi viipyä kokonaisten työviikkojen ajan.

Henttonen pitää pidempiä oleskeluja mielekkäämpinä kuin lyhyitä viikonloppumatkoja. Mökillä vietetty aika ei enää rajoitu lomaan, vaan siitä on tullut osa tavallista arkea.

– Luontoympäristö tukee erinomaisesti työssä jaksamista.

Työpäivän aikana katseen voi nostaa tietokoneelta järvelle, ja päivän päätyttyä luontoon pääsee suoraan mökin ovelta. Henttonen nostaa esiin myös pidempien viipymien käytännöllisen puolen: niiden ansiosta Espoon ja Saimaan välistä matkaa ei tarvitse ajaa jatkuvasti lyhyitä viikonloppuja varten.

Villa Saimaansaaresta on noin 17 kilometrin matka Savonlinnaan. Kaupungin palvelut ovat siten kohtuullisen matkan päässä myös silloin, kun saaressa vietetään useita päiviä tai viikkoja.

Etelä-Savo kuuluu Suomen suurimpiin mökkimaakuntiin, ja yli 60 prosenttia maakunnan vapaa-ajanasukkaista saapuu alueen ulkopuolelta.

Laiturilla on Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen brändi, jonka alla mökkeilyä ja monipaikkaista asumista kehitetään alueella. Tavoitteena on helpottaa vapaa-ajanasukkaiden arkea, kehittää heidän tarvitsemiaan palveluja ja vahvistaa Etelä-Savon asemaa kestävän mökkeilyn alueena.

Talvi avasi tutusta paikasta uuden puolen

Villa Saimaansaaren valmistuminen on muuttanut ennen kaikkea sitä, milloin perhe voi olla saaressa.

Kesällä Pihlajavedellä liikkuu veneitä, ja mökin suurista ikkunoista voi hyvällä onnella nähdä saimaannorpan. Joskus norppa on tullut aivan laiturin viereen perheen saunoessa.

Syksyllä vuokraus hiljenee ja huvila vapautuu myös perheen käyttöön, vaikka vuokraus jatkuu ympäri vuoden. Pimenevinä iltoina tuli sytytetään suurten siirtolohkareiden väliin rakennetulle tulipaikalle. Syksyllä alueella voi edelleen retkeillä ja liikkua Saimaalla soutaen tai kanootilla.

Vuodenajoista talvi on ollut Henttoselle suurin myönteinen yllätys. Jouluna perhe lämmittää rantasaunan, pulahtaa avantoon ja istuu paljussa tähtitaivaan alla. Talvella Etelä-Savossa voi hiihtää, luistella ja lasketella. Keväällä saaressa puolestaan seurataan jään lähtöä, lintujen paluuta ja muun luonnon heräämistä.

Tanja Henttosen kokemuksia Villa Saimaansaaren rakentamisesta, ympärivuotisesta mökkeilystä ja vuokraamisesta voi kuulla lisää Laiturilla-podcastissa. Podcastin kahdella kaudella vierailivat myös muun muassa Ville Haapasalo, Jasmin Hamid ja Sami Helenius. Laiturilla-sivustolta löytyy myös tietoa kestävästä mökkeilystä, energiatehokkuudesta, etätyöstä ja Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaille suunnatuista palveluista.

Etelä-Savo on kestävän mökkeilyn maakunta, jossa edistetään vapaa-ajan asumisen ilmastomyönteisyyttä sekä ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. HINEE – Kohti hiilineutraalia mökkeilyä -hanke on Euroopan Unionin osarahoittama, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.