Julkaistu 17.07.2026

Kimmo Ohtonheimo: Mökkihaaveita ja kestävää konkretiaa

Vanha sanonta kuuluu, että monet haaveet ovat parhaimmillaan silloin, kun ne eivät koskaan toteudu. Olkoonkin, että viisaus on tätä nykyä melkoinen klisee, osoitti se voimansa minulle jälleen kerran, kun pääsimme tekemään Laiturilla-podcastin toista tuotantokautta.

Kaupallinen yhteistyö: Kimmo Ohtoneheimo ja EU:n osarahoittama HINEE – Kohti hiilineutraalia mökkeilyä -hanke, joka on Euroopan Unionin osarahoittaa. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Jo vuosien ajan olen haaveillut siitä, että perheeni omistaisi mökin jostain päin Saimaata, maamme upeimpien järvimaisemien keskeltä. En varmasti ole yksin tämän haaveeni kanssa. Enkä myöskään ole varmaankaan ainoa, joka on silloin tällöin piipahtanut netin asuntomarkkinoilla ikkunashoppailemassa Saimaan mökkitarjontaa. Suurimmalle osalle meistä Saimaan rannoilla myynnissä olevien loma-asuntojen hinnat ovat lipuneet tavoittamattomiin. Hinta ei ollut kuitenkaan se keskeisin syy, jonka takia oma mökkihaaveeni joutui törmäyskurssille todellisuuden kanssa. 

Mökkeily on suurelle osalle suomalaisista jonkinlainen kansallisurheilu. Monet meistä Y-sukupolven edustajista ovat saaneet mökkikasteen jo vauvaiässä, ja olemme päässeet – tai joutuneet – viettämään lukemattomia lapsuuden kesäpäiviä mökillä. Mökkeily on suomalaisille samaan aikaan jotain hyvin arkista ja pyhää. Se on osa kansakuntamme mielenmaisemaa, kulttuuri omintakeisine perinteineen ja kirjoittamattomine sääntöineen. Tämä myös tarkoittaa sitä, että monet mökkeilyyn liittyvät tavat ja normit ovat iskostuneet selkärankaamme. Niistä luopuminen ei ole helppoa. Nykymaailman tietovirran keskellä emme kuitenkaan pääse pakoon sitä, että mökkeily voi kuormittaa ympäristöä ja ilmastoa monella tapaa. Tiedämme, että arkisilla valinnoilla on väliä – niin hyvässä kuin pahassa. Ja mitä useampi meistä toimii tietyllä tavalla, sen suurempi merkitys valinnoilla on.

Tätä taustaa vasten lähdimme porukalla toteuttamaan Laiturilla-podcastin toista tuotantokautta, joka etsii ratkaisuja siihen, kuinka voimme kehittää meille rakasta ja tärkeää mökkeilykulttuuria kestävämmäksi. Ensimmäinen tuotantokausi oli ajatuksia herättävä ja inspiroiva kokemus. Tavattuani kaltaisiani mökkiromantikkoja, jotka olivat vieneet omaa intohimoaan käytännönläheisesti kestävämpään suuntaan, aloin itsekin nähdä monet itsestäänselvyydet uudessa valossa. Samassa tajusin myös sen, kuinka kestämättömälle pohjalle oma mökkeilykulttuurini oli rakentunut. Aivan kuten koko 1980- ja 90-lukujen meininki muutenkin. 

Ensimmäisen tuotantokauden jaksoja tehdessäni tajusin sen, että jos haluamme viedä mökkeilyämme kestävämpään suuntaan, meidän on muutettava kaikki: mökille matkustamisesta sen lämmittämiseen, mitä syömme mökillä ollessamme ja kuinka pitkään siellä viivymme. Miten kohtelemme luontoa mökkimme ympärillä? Niin, ja sitten se yksi tärkeä kysymys, joka liittyy kestävään mökkeilyyn. Pitääkö meidän kaikkien omistaa oma mökkimme? Pureskelin tätä kysymystä ensimmäisen tuotantokauden aikana, mutta en ollut vielä valmis luopumaan haaveestani. Vaadittiin Laiturilla-podcastin toinen tuotantokausi, kunnes olin viimein valmis kyseenalaistamaan asiaa, jota olin niin kauan pitänyt itsestäänselvyytenä.

Laiturilla-podcastin kausi 2 jatkaa vierailuja eteläsavolaisilla mökeillä

Laiturilla podcastin toisella tuotantokaudella matkasimme tuttuun tapaan Suomen parhaalla mökkiseudulla Etelä-Savon järvimaisemissa. Aivan kuten ensimmäisellä tuotantokaudella, parasta oli ihmisten tapaaminen heidän omalla mökillään. Kestävyysnäkökulmia pääsimme tarkastelemaan monista eri käytännön näkökulmista.

Entinen huippujääkiekkoilija Sami ja hänen puolisonsa Stina Helenius viettävät mökillään Kangasniemellä pitkiä aikoja nikkaroiden ja nauttien luonnon läheisyydestä. Vaikka suuren osan ajastaan he ovat mökillään kahdestaan koiran ja kissan kanssa, se toimii myös sosiaalisena kokoontumispaikkansa, jossa heidän lapsensa ja lapsenlapsensa tulevat vierailemaan pitkin kesää. Näin yksi mökki palvelee useita perheitä ja sukupolvia – mökki voi olla paikka, jossa kokoontua suurella porukalla. Mökki on Heleniuksille elämän keskipiste, ja nyt heillä on suunnitelmissa tehdä siitä entistä paremmin soveltuvan talviasumiseen.

Matkailuvaikuttaja Veera Kinnusen kimppaomistuksessa olevalla kauniisti entisöidyllä mökillä sain inspiroivan perehdytyksen jakamistalouteen. Olisiko itsellänikin mahdollista toteuttaa haave mökistä Saimaan rannalla ystävien kanssa? Kun mökin omistaa kaksi tai kolme osakasta, on se merkittävästi kestävämpi ratkaisu. Mökin käyttöaste kasvaa ja yhteisvoimin vanhojakin tiloja voi rempata moderneiksi lomasijoiksi.

Yksi toisen tuotantokauden kohokohta oli vierailu mökkiyrittäjä Tanja Henttosen mökille Savonlinnan seudulle, Saimaan sydämeen. Yhdessä miehensä kanssa Tanja sai aikoinaan pankista lainaa sillä perusteella, että he tulisivat vuokraamaan mökkiään ympäri vuoden. Niin kuin tiedämme, tuhansien tyhjien mökkien maassa, uuden rakentaminen neitseelliseen ympäristöön, on nykymaailman haasteiden keskellä kaikkea muuta kuin kestävä ratkaisu. Ellei sitten tuota mökkiä käytä vuoden aikana kymmenet eri vierailijat ja sadat, jotka omistamisen sijaan vuokraavat mökkiä tarpeen tullen. Tanjan upealla, ympärivuotisesti asuttavalla mökillä, jossa saimaannorppa elää naapurissa, oma haaveeni heräsi kutkuttavasti henkiin. 

Istuessani rantakalliolla katsellen edessäni aukeavaa postikorttimaisen kaunista järvimaisemaa, norppien kirkasta kotivesistöä, jylhiä luonnontilaisia metsäsaaria ja kaikkialla ympärilläni kuhisevaa luonnon monimuotoisuutta, muistin taas, miksi Saimaan vesistö on sielunmaisemani – yksi lempipaikoistani koko maailmassa. Samassa tajusin, että tästä koko mökkihaaveestani oli pohjimmiltaan kysymys. Tarpeesta olla osa Saimaan ainutlaatuista luontoa. Että minulla olisi Saimaalla se oma tontti, joka olisi paikkani sen vuodenkierrossa.

Mökki edustaa usein meille jatkuvuutta. Vaikka elämä menee eteenpäin, se vie meitä eri maailman kolkkiin, ja asiat muuttuvat, niin mökki on ja pysyy. Aivan kuten eri puolilla maailmaa vuosikausia asunut Suvituulia Brohez kertoi minulle jakson kuvauksissa. Mökki voi säilöä seiniensä sisällään usean ihmiselämän verran tarinoita ja muistoja. Maailmaa fiksusti syleilevän kestävyysajattelun taustalla voi myös olla henkilökohtaisia arvoja. Mikä arvo on sillä, että pidämme elettyä elämää ja menneisyyttä elossa mökin perusteissa, ja rakennamme niiden päälle uutta? 

Saatuamme Laiturilla-podcastin toisen tuotantokauden purkkiin oli jälleen aika hyvästellä Saimaa. Aivan niin kuin olen tehnyt kymmeniä kertoja vuosien varrella. Jaksoja editoidessani kohtaamiset mökkivieraidemme kanssa pyöri mielessä. Jälleen kerran podcastin tekeminen, kaikki ne keskustelut mökillä luonnon keskellä, olivat haastaneet ajatteluani, tuoneet näkemyksiini uusia sävyjä. Ja mitä enemmän olen asiaa viime aikoina miettinyt, kuvitellut itseni takaisin Saimaan rannalle, sitä etäisemmältä ajatus mökin omistajuudesta on alkanut tuntua.

Kiireistä lapsiperhearkea elävällä yrittäjällä ei puuhat lopu kesken. Pitäisikö kaiken sen päälle ottaa kontoille mökin omistajuus velkoineen ja jatkuvine huoltoineen? Veeran tavoin yhteisomistajuus tuntuisi käytännönläheisimmältä ja omiin arvoihini sopivammalta. Etenkin kun ajattelee, että voisi jakaa mökin ilot ja urakat yhdessä läheisten ihmisten kanssa. Parhaimmillaan mökki on paikka, johon voi kokoontua viettämään aikaa tärkeiden ihmisten kanssa. Niinpä on aika sanoa tällä erää jäähyväiset parikymmentä vuotiselle haaveelleni mökistä Saimaan rannalla. Ei meidän täydy omistaa Saimaasta senttiäkään kokeaksemme olevamme osa sitä.

Kimmo Ohtonheimo
toimittaja ja kirjailija
www.kimmoohtonen.fi

Katso tai kuuntele Laiturilla-podcastin jaksot laiturilla.fi-sivustolta, Spotifysta tai YouTubesta.